• Piia Perttilahti

Iän tuomat muutokset: onko ikä vain numero?


Kirjoittaja: Lennu Backman-Elovirta


On useita inhottavia faktoja, jotka muistuttavat, kuinka rapistumme iän myötä. Kaikista mieluiten laittaisi kädet korville ja silmät kiinni pitäen pientä mölinää, ettei vaan korviin kantautuisi ikäviä asioita, joita ei haluaisi kuulla. Tässä kuitenkin muutama ikään liittyvä fakta.


20-30-vuotiaana alkavat elimistömme vanhenemismuutokset. Kyllä!

Näkyvät vanhenemismuutokset alkavat viimeistään 40-50-vuotiaana. Solut vanhenevat, josta seuraavat fysiologiset muutokset. Elimistön toiminnat heikkenevät noin prosentin vuodessa.


Yksilöllistä


Yksilölliset erot voivat olla suuriakin, mutta yleisellä tasolla vaikutukset tulevat hiipien, salakavalasti, kuin huomaamatta. Vanheneminen on siis yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät. Perittyihin geeneihin ei voi vaikuttaa itse, mutta niillä on merkitystä. Jotain tärkeää voimme siis periä maksamatta siitä valtiolle perintöveroa.


Omat valinnat


Geeneistä huolimatta teemme itse valinnat, kuinka toimimme, sillä elintavoilla on suuri merkitys. Terveillä elintavoilla ja stressin vähentämisellä on merkittävä vaikutus vanhenemisen vaikutukseen. Konkreettisesti esimerkiksi samanikäisistä henkilöistä erottaa, jos toinen on tupakoitsija. Kyllä se vaan näkyy.


Eräs naisjulkkis on sanonut, että ei virtsankarkailulle voi mitään. Se vaan kuuluu ”tähän ikään”. Totta kai voi. Ihan joka iässä voi! Vaiva voi alkaa jo nuorena esimerkiksi ylipainosta johtuen, samoin myös synnytysten jälkeen tai sitten missä iässä tahansa. Joissain tapauksissa hoidetaan toimenpiteellä, mutta suurin osa pystyy itse hoitamaan asian lantionpohjalihasjumpalla. Asiantuntevan fysioterapeutin pakeille kannattaa mennä, jos konstit loppuvat kesken. Miesten ja naisten ikään katsomatta.

Mutta miten ikä oikein vaikuttaa ihmiseen?


Tasapaino heikkenee, nivelet jäykistyvät, ryhti menee kasaan, lihasvoima ja -massa katoaa ja vaikka mitä. Omilla valinnoilla ja suhtautumisella on kuitenkin suuri vaikutus. Tv-shopin saunabelt voi teoriassa sulattaa rasvaa, mutta ei se tuo vatsalihaksia, sitä korsettia, jota tarvitsemme ryhdin ja monen muun asian ylläpitämisessä. Voi miten mukavaa olisikaan istua sohvalla ja samalla vahvistua siinä itsekseen. Tilata valmista ruokaa, ettei tarvitse ajatella, mitä söisi ja vähän napostella herkkuja samalla. Vai olisiko? Jäisi nimittäin kokematta se upea hyvän olon tunne, jonka saa liikuntasuorituksen jälkeen.



Oppia kokemuksista


Olen täyttänyt kuusikymmentäyksi vuotta. Minulla on kroonisia sairauksia sekä niihin liittyviä särkyjä ja kipuja. Jatkuvasti on jonkin osan kuntoutus menossa. Jalka, olka, selkä, joitain mainitakseni. Joskus ei jaksaisi. Mutta kun ei luovuttaminen auta. Ei se vie eteenpäin, vaan päinvastoin. Oman kuntoutuksen rinnalla haluan auttaa toisiakin oppimaan miten ja miksi olisi hyvä liikkua, syödä, nukkua, palautua ja sen lisäksi nauttia. Jos ei ole johtolankaa, eikä hajuakaan, miten ja miksi jotain asiaa tehdään, ei se myöskään kiinnosta. Iän voi myös nähdä ja kokea vahvuutena. Pikkuasiat eivät niin hetkauta ja kokemus tuo paljon rikkautta. Tässäkin pätee sanonta: ”matka ei tapa, vaan vauhti”. Lähdetään siis omien rajojen mukaan liikkeelle.


Arjen valintoja


Pienillä asioilla kannattaa lähteä liikkeelle, koska niillä on oikeasti merkitystä. Aiemmin oli usein toimistoissa tapana sijoittaa esimerkiksi printteri mahdollisimman lähelle työpistettä, ettei vaan tarvinnut nousta ylös, saati tehdä kierto- tai kurotusliikettä. Nyt on nimenomaan suositus nostaa peppu ylös penkistä. Sitä paitsi samalla tulee reisilihaksille treeniä noustessa tuolilta ja istuessa takaisin. Kunhan ei käytä käsiä apuna. Autoa ei kauppareissulla välttämättä tarvitse jättää aivan oven viereen, vaan muutaman askeleen ottaminen kasvattaa arkiaktiivisuutta huomaamatta.


Aktiivisuus tutuksi rutiiniksi


Arkiaktiivisuuden lisäksi lihaskunnon, aerobisen kunnon, liikkuvuuden sekä tasapainon harjoitteet olisi järkevää saada rutiiniksi. Ei niin, että pitää kamalasti suorittaa vaan osana normaalia elämää. Käydä kävelylenkillä hengästyen on hyvä keino saada sydän- ja verenkiertoelimistöä hoidettua.


Sää on Suomessa usein hyvä tekosyy olla lähtemättä ulkoilemaan. Hankin itse pari vuotta sitten alennusmyynnistä nastakengät talvikeleille. On muuten hyvä hankinta ja niillä mennään monta vuotta. Vesikelille on goretexit, jotka myös ovat jo vuosia palvelleet minua pitämällä jalat kuivina. Sama koskee ulkoiluvaatteita. Eli sään mukainen pukeutuminen. Kovilla pakkasilla en itse pysty urheilemaan astman ja valkosormisuuden takia.


Lihaskuntoa saa kohennettua kuntosaleilla. Mutta eihän sinne nyt voi mennä, kun on se iso K. Ei tarvitsekaan. Eivätkä kaikki sinne halua. Ei lihaskunnon harjoittamiseen tarvita välttämättä kuntosalia. Kotona pystyy tekemään paljon. Jos ei osaa, netin kautta saa myös valmennuksia ja henkilökohtaisia ohjauksia. Matot vaan syrjään ja kengät jalkaan, niin ei tarvitse pelätä liukastumisia. Sitten on eri asia, kun kasvatetaan tavoitteellisesti lihasmassaa. Isot painot ja laitteet ovat silloin tarpeen.

Esimerkiksi tasapainoa sekä lantiopohjalihaksia voi harjoittaa samaan aikaan, kun aamuin illoin pesee hampaat. Muutama minuutti päivittäin tulee harjoiteltua kuin itsestään.


Kronologisella iällä ilmaistaan ihmisen tarkkaa kalenteri-ikää. Biologinen ikä viittaa fyysiseen toimintakykyyn, joka voi vaihdella samanikäisillä. Siihen voimme jokainen itse vaikuttaa suuntaan tai toiseen.


Kaikki vaikuttaa


Kävin tässä pintapuolisesti ikään liittyviä asioita lähinnä liikkumisen kannalta läpi. Olemme kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Psyyke, ravinto, uni, palautuminen ja sairaudet ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Ja kaikkiin edellä mainittuihin tulee myös iän myötä muutoksia, joihin voi itse vaikuttaa. Niistä toisella kertaa. Positiivinen asenne ja ilo elämässä auttavat jo pitkälle. Nautitaan luonnosta, liikunnasta, ystävistä ja kaikesta hyvää mieltä tuovasta ikään katsomatta.


Kirjoittajasta:


Olen Lennu Backman-Elovirta, 61-vuotias, Personal trainer (Trainer4You), Senior Trainer (FAF) sekä paljon muita liikuntaan liittyviä koulutuksia. Olen innokas oppimaan uusia asioita. Viimeisin koulutus oli Uniliiton koulutuspäivät syksyllä 2020. Olen myös aloittanut Pt:n korkeakoulututkinto-opinnot, Academic Pt. Ohjauksia teen Mäntsälän alueella sekä verkon kautta. Syke Marketplacessa on kaksi minun valmennustani, Rapakunnosta liikkuvaksi ja Huolto-opas kireyksiin. Myös Firstbeat-hyvinvointianalyysit kuuluvat palveluihini. Voit lukea palveluistani täältä.


Pt- ja liikunnanohjauksia teen sairaalatyön ohessa oman jaksamisen ja kysynnän mukaan. Harrastuksiini kuuluvat mm. käsityöt ja valokuvaus. Olen kuuden aikuisen lapsen äiti ja viiden lapsenlapsen mummi. Työskentelen sairaalassa laboratoriohoitajana puolikasta työaikaa tehden. Työssäni ohjaan uniapneatutkimuspotilaita sekä teen EEG-tutkimuksia.

OTA YHTEYTTÄ

SYKE Tribe - Terhi Immonen