Oppimisvalmiuden ja uteliaisuuden viljely on tulevaisuustaitojen vahvistamisessa tärkeää.
Monimutkaistuva yhteiskunta, nopea teknologiakehitys, kasvava kilpailu sekä ammattialojen muutokset edellyttävät valpasta, eteenpäin katsovaa asennetta liikunta-alallakin.
Ota löytöretkeilijän tavoin askeleita tuntemattomille reiteille
Yksilöt ja yhteisöt, jotka ovat tottuneet tasapainoilemaan epätasaisissa maastoissa, selviytyvät parhaiten, kun matkan varrella eteen tulee yllätyksiä. Harjaantumisen periaate on sama, treenasimmepa sitten itseamme tasapainolaudalla tai työuralla. Omia toimintamahdollisuuksia ei voi laajentaa, ellei ole valmis ottamaan löytöretkeilijän tavoin askeleita tuntemattomille reiteille.
Tulevaisuuskestäväksi itseään harjoittava ohjaaja ja valmentaja tiedostaa, ettei ammatillinen osaaminen ole kerran saavutettu tila, vaan jatkuvan oppimisen periaatteille rakentuva toimintatyyli.
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan ihmisen koko elämänkaaren kestävää kykyä uuden omaksumiseen. Se ulottuu kaikille elämänalueille, myös työelämään. Suurin osa oppimisesta tapahtuu siis oppilaitosten ulkopuolella arkipäivän tilanteissa.
Oppia kahdella akselilla
Liikunta-ammattilaisen on hyödyllistä tarkastella oman osaamisensa kehittämistä ajattelun ja toiminnan akseleilla. Puhutaan reflektio-osaamisesta ja toimijuusosaamisesta.
Reflektio-osaaminen tarkoittaa liikunta-ammattilaisen kykyä itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun. Hän tarkastelee arkisten työsuoritustensa piirteitä ja pyrkii tunnistamaan niistä tunteitaan, taustaoletuksiaan, onnistumisiaan sekä kehitystarpeita. Hänellä on kyky arvioida omia ammatillisia arvoja, asenteita, ennakkoluuloja, ihmiskäsityksiä ja eettisiä periaatteita. Reflektio-osaamisen tärkeys on tunnustettu jo muun muassa lääkärin professiossa. Se toivottavasti kannustaa myös liikunta-alaa hyödyntämään reflektoivaa työotetta.
Toimijuusosaaminen puolestaan viittaa liikuntaosaajan kykyyn tehdä työhönsä liittyviä ratkaisuja itsenäisesti ja vastuuta ottaen. Toimijuusosaaminen näkyy siinä, miten hän asettaa itselleen esimerkiksi asiakastapaamisiin ammatillisia tavoitteita ja toimii eri tilanteissa joustavasti niiden saavuttamiseksi. Lisäksi toimijuusosaaminen on kykyä osallistua yhteisöllisen tai kollegiaalisen tiedon rakentamiseen. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna yksilön toimijuus voi edistää joko jatkuvuutta tai muutosta. Jos ammattilainen pyrkii luomaan uusia toimintatapoja omaan työyhteisöönsä, puhutaan muutostoimijuudesta.
Missä menet, minne aiot?
Asiantuntijuuden kehityksessä on havaittu eri vaiheita. Noviisi, edistynyt aloittelija, pätevä, taitaja ja asiantuntija ovat osaamisen viisi eri tasoa. Alla oleva kuvio on muokattu opetusalan klassikkomallista, joka korostaa oppimista läpi työuran.
Kuvion avulla liikunta-ammattilaisuutta on mahdollista ajatella jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti. Se on työkalu, jonka avulla voit pohtia, missä vaiheessa ammatillisessa osaamisessasi olet nyt.
Kun kysytään, kuka on pätevä liikunta-ammattilainen, malli auttaa vastaamaan. Ammattilaisuutta toteutetaan erilaisilla osaamisen tasoilla, joissa reflektio-osaamisen ja toimijuusosaamisen määrää vaihtelee. Jos haluat yltää ammatillisessa osaamisessasi asiantuntijuuteen asti, tarvitaan nimenomaan reflektio-osaamisen ja toimijuusosaamisen jatkuvaa tietoista kehittämistä. Mikä tahansa itsensä kehittäminen ei riitä.
Noviisin ja ekspertin ero?
Mikä sitten on noviisin ja ekspertin ero? Liikunta-alalle juuri tullut noviisi tukeutuu koulutuksissa saamiinsa step-by-step -ohjeisiin. Hän pysyttelee valmiiksi tallatuilla poluilla. Työtilanteessa hänen huomionsa kiinnittyy pitkälti oman suorituksen "oikeaoppiseen" läpiviemiseen, joten toiminnasta saattaa puuttua vuorovaikutuksellisuutta ja tilannekohtaista pelisilmää. Hän etsii kirjoista, seminaareista tai kollegoilta vastauksia suoritusta koskeviin miten-kysymyksiin (esim. Miten toteutan HIIT-treenin sekuntikelloäänimerkin musiikkiin?).
Sen sijaan pitkään alalla toimineelle on kertynyt paljon syvällistä ymmärrystä, ns. hiljaista tietoa, jonka avulla on mahdollista poiketa tavanomaisista rutiineista ja vastata asiakastilanteiden haasteisiin. Hän tietää, milloin tutun polun hylkääminen kannattaa ja miksi löytöretkille on syytä uskaltautua. Hänellä perustoiminnot soljuvat sujuvasti, joten huomio voi siirtyä taustavaikuttimia koskeviin miksi-kysymyksiin (esim. Miksi HIIT-treenissä on tapana käyttää sekuntikelloa?). Tällaiset kysymykset ovat omiaan lisäämään innovatiivista ajattelua sekä uusien tulevaisuuden toimintamahdollisuuksien havaitsemista.
Jatkuva oppiminen pitää pystyssä
Opetushallitus on linjannut liikunta-alan murrosta käsittelevässä selvityksessä, että tulevaisuudessa liikunta-alalla työskentelevät tarvitsevat digiosaamista sekä vuorovaikutus-, moniammatillisuus- ja yrittäjäosaamista. Tuore listaus siis nimeää, mistä teemoista täydennyskoulutuksia voi itselleen etsiä.
Seuraavan kerran itseä kehittäessäsi kannattaa palauttaa mieleen osaamisen viisitasoinen malli. Sen ydinopetus on, että pitkälle viety liikuntaosaaminen muodostuu vasta soveltamisen taitoa kehittämällä. Jatkuva oppiminen on vierailua ammatillisten toimintakaavojen ja sääntöjen ulkopuolelle.
Toki step-by-step-menetelmien lumo on vahva, koska ne tuntuvat helpoilta. Reflektio-osaamisen ja toimijuusosaamisen kultivointi puolestaan kuulostaa työläältä ja loputtomalta työsaralta. Tulevaisuus epävarmuustekijöineen kuitenkin vaatii, että liikunta-ammattilainen osaa toimia joustavasti yllätyksellisissä olosuhteissa, joihin ei ole olemassa malliratkaisuja.
Kaisa-Riitta Aho
kuntoliikunnan ammattilainen, väitöskirjatutkija
Twitter: @KaisaRiittaAho
Osa 1: Tulevaisuusosaaminen? Mitä se on? - Lue TÄSTÄ
Osa 2: Innovaatiovalmius ja innovaattorin DNA - Lue TÄSTÄ
Osa 3: Jatkuvan oppimisen periaatteet - Lue TÄSTÄ
Osa 4: Lisää kokeilukulttuuria - Lue TÄSTÄ
Osa 5: Tulossa
SYKE Tribe on digitaalinen valmennusohjelmisto, joka palvelee valmentajia ja asiantuntijoita oman osaamisensa digitalisoinnissa.
